Väljasurnud keelte päev

Väljasurnud keelte päeva tähistatakse viimase kamassi surmapäeval 20. septembril.
Klavdija Plotnikova (vene keeles Клавдия Захаровна Плотникова, ka Клавдия Захаровна Плотникова-Анджигатова) sündis umbes aastal 1895 ja suri 20. septembril 1989. Ta oli viimane, kes kõneles kamassi keelt emakeelena .

Kamassi keele üks esimesi uurijaid oli soome fennougrist Matias Aleksanteri Castrén. Aastal 1847 viis ta Siberi välitööreis ka kamasside juurde, kus keelekõnelejaid oli siis veel umbes 150. Kogutud materjali põhjal koostas ta kamassi keele grammatika.

Kamassi keelt on dokumenteerinud ka teised keeleteadlased, näiteks 1914. aasta reisil Kai Donner, kes on konspiratsiooni mõttes pidanud isegi päevikut kamassi keeles. Talletatud keeleaines võimaldab selle keelega tegelda ka tänapäeval.

viimane kamass, Kalvdija Plotnikova — Klavdia Plotnikova @YLE elävä arkisto

Filmikaadreid Klavdia Plotnikovast näeb Lennart Meri 1970. aastal valminud dokumentaalfilmis “Veelinnurahvas”.

Klavdia Plotnikova isa oli venelane ja ema kamass Afanassija (ema neiupõlvenimi ei ole teada). Ta elas Abalakovo külas Sajanski rajoonis Krasnojarski krais, kuhu tegi 1964. aastal ekspeditsiooni keeleteadlane Ago Künnap. Kohtumisest sündis raadiointervjuu (link allpool). Plotnikova viibis ka 1970. aastal Tallinnas toimunud rahvusvahelisel fennougristikakongressil. Kui tal paluti seal laulda rahvalaule, soovis Plotnikova laulda kamassi keeles vaimulikke laule, mida ta ise oli tõlkinud.

Klavdija Zaharovna Plotnikova, viimeinen äidinkielenään kamassia puhunut, kuoli 20.9.1989 vanhainkodissa Krasnojarskin kaupungissa Siperiassa noin 94 vuoden iässä.

Kamassin kieltä ehdittiin onneksi tallentaa, ja nykyään sitä voi tutkia ja jopa opiskella. Varhaisimpia tutkijoita oli Matias Aleksanteri Castrén. Vuonna 1847 hänen kenttätyömatkansa suuntautui kamassienkin pariin, joita silloin arveltiin olevan vielä noin 150 kielenpuhujaa. Kerätystä materiaalista syntyi kamassin kielioppi.

Kielitieteilijä Ago Künnap tallensi 1960-luvulta lähtien Plotnikovan äidinkieltä, ja tekstejä on julkaistu Tarton yliopiston Fenno-ugristica -julkaisusarjassa. Esimerkiksi näin Klavdija Plotnikova kertoi kadonneesta heimostaan (linkissä myös alkuperäisteksti):

Monta vuotta on kulunut, ja ihmiset kas mitään eivät tiedä. Heillä kas paljon hevosia [oli] ja lehmiä paljon [oli]. Ja lampaita paljon [oli], kanoja paljon [oli], lihaa söivät paljon kas. Maitoa kas paljon [oli]. Meikäläiset kas elivät. Jumalansa tekivät puusta, sitten kivestä tekivät, sitten paperisen tekivät. Rautaisen jumalan tekivät ja pystyttivät kas.
https://journal.fi/virittaja/article/view/38402/28193

Klavdija Plotnikovaa voi kuulla Lennart Meren elokuvassa Veelinnu rahvas (Vesilinnun kansa), 1970.